Uusimmat kysymykset ja vastaukset
Oppiaineiden eri oppimäärät on tarkoitettu vaihtoehtoisiksi tavoiksi opiskella tiettyjä oppiaineita eikä niitä tule siten sisältyä opiskelijan opintosuunnitelmaan kuin yksi kustakin oppiaineesta. Oppimäärä valitaan aloitettaessa oppiaineen opiskelu. Jos opiskelija tulee myöhemmin siihen tulokseen, että toinen oppimäärä vastaisi paremmin hänen taitojaan ja tavoitteitaan, oppimäärää on mahdollista vaihtaa kesken opintojen. Tällaisiin tilanteisiin on olemassa ohjeet lukion opetussuunnitelman perusteissa (luku 5.2.5).
Mikäli opiskelija haluaa suorittaa yksittäisiä opintojaksoja toisesta oppimäärästä, ne voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän valinnaisiin opintoihin. Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä.
Ylioppilastutkintoa suorittavalta kokelaalta vaadittavaan viiden kokeen yhdistelmään voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokelas voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen.
TUVA-koulutuksessa ei opiskella koulutus- tai oppisopimuksella, joten tällaisia sopimuksia ei tehdä. Työelämään tutustumisen järjestämiseksi TUVA-koulutuksen järjestäjä tekee yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjä laatii yhteistyössä työelämän edustajan kanssa vapaamuotoisen sopimuksen, jossa kuvataan työelämään tutustumiseen liittyvät menettelyt sekä voimassa olevat vastuu- ja vakuutuskäytänteet. Sopimuksen sisällöissä voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutussopimuksen tai työhöntutustumissopimuksen (TET) malleja.
Muiden kuin oppivelvollisten opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on, että valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua (1215/2020, 8 §).
Opiskelijaksi ottamista erityisestä perustellusta syystä voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, jos maahanmuuttotaustainen henkilö on suorittanut tutkinnon ulkomailla, mutta hän ei pysty työllistymään kyseisen tutkinnon perusteella ja tarvitsee maahanmuuttotaustansa vuoksi tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta, jotta voi hakeutua suorittamaan tutkintokoulutusta.
Opiskelijaksi ottaminen erityisesti perustellusta syystä voisi tulla kyseeseen myös silloin, jos henkilö joutuu terveydentilansa vuoksi kouluttautumaan uuteen ammattiin ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittamisen voidaan katsoa olevan opiskeluvalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua.
Säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi sellaisissa tilanteissa, joissa tutkinnon jo suorittanut henkilö on jäänyt ilman koulutuspaikkaa, jos hänellä voidaan kuitenkin katsoa olevan valmiudet tutkintokoulutuksen suorittamiseen. Tällöin koulutuksen tulee järjestää opinto-ohjausta ja muuta ohjausta soveltuvan tutkintokoulutuspaikan löytämiseksi.
Oppivelvollinen, joka on jo aiemmin suorittanut valmentavan koulutuksen, voidaan ottaa uudelleen valmentavaan koulutukseen, jos hänellä ei ole soveltuvaa koulutuspaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa (1215/2020, 8 §). Tällöin opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tulee laatia siten, että siihen sisältyvät opinnot täydentävät aikaisempia koulutuksen osien sisältöjä. Täydentävät opinnot tulee suunnitella niin, että opiskelija valmentautuu joko lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoihin ja siirtyy mahdollisimman joustavasti tutkintokoulutukseen. Jos opiskelijalle on jo annettu todistus suoritetusta TUVA-koulutuksesta, täydentävistä opinnoista annetaan todistus suoritetuista opinnoista.