10.8.2017

Yhä useammalla opettajalla henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma

Opetushallituksen mediatiedote 10.8.2017

Suomalaisten opettajien muodollinen kelpoisuus on jo pitkään ollut hyvällä tasolla. Vuonna 2016 kerättyjen tietojen perusteella lähes kaikki perusopetuksen rehtorit ja 95 prosenttia opettajista olivat kelpoisia hoitamaansa tehtävään.

Opettajien osaamista myös kehitetään aiempaa suunnitelmallisemmin, sillä henkilökohtaiset koulutus- ja kehittämissuunnitelmat ovat yleistyneet ja täydennyskoulutuksiin osallistutaan ahkerasti. Ruotsinkielisessä koulutuksessa työskentelevien opettajien kelpoisuusaste oli kuitenkin alempi kuin suomenkielisten koulujen opettajilla. Nämä tiedot selviävät Opetushallituksen julkaisemasta raportista Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016.

Opettajatiedonkeruun tulokset osoittavat, että yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa annettavaan opettajankoulutukseen tehdyt lisäykset ovat kasvattaneet kelpoisuusvaatimukset täyttävien opettajien määrää. Tiedonkeruuseen osallistuneista perusopetuksen opettajista kelpoisia oli nyt noin 95 prosenttia, kun osuus on aiemmin ollut 90 prosentin luokkaa. Myös pää- ja sivutoimisissa tuntiopettajissa oli aikaisempaa enemmän kelpoisia opettajia.

Ammattikoulutuksessa opettajien kelpoisuustilanne oli kohentunut merkittävästi. Tiedonkeruussa mukana olleista opettajista 90 prosenttia täytti kelpoisuusvaatimukset, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin edellisessä mittauksessa. Vapaan sivistystyön opettajista muodollisesti kelpoisia oli 82 prosenttia. Myös heidän tilanteensa oli kohentunut, vaikka se edelleen oli alhaisempi kuin muissa koulutusmuodoissa.

Ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukion sekä ammattikoulutuksen opettajien kelpoisuudet olivat nekin parantuneet. Esimerkiksi perusopetuksessa työskentelevistä opettajista lähes 90 prosenttia täytti nyt kelpoisuusvaatimukset, kun kelpoisten osuus oli aikaisemmin 79 prosenttia. Yhteistä kaikille koulutusmuodoille kuitenkin oli, että ruotsinkielisessä koulutuksessa toimivien opettajien kelpoisuusaste oli alhaisempi kuin suomenkielisen koulutuksen puolella työskentelevillä.

Infograafi  opettajien kelpoisuudesta

Osallistuminen jatko- ja täydennyskoulutukseen on edelleen aktiivista

Opettajat kehittävät osaamistaan muun muassa osallistumalla aktiivisesti täydennyskoulutuksiin.

Opettajatiedonkeruun mukaan vuonna 2015 täydennyskoulutuksessa oli ollut neljä viidestä opettajasta. Erityisen aktiivisesti kouluttautuivat rehtorit. Lukioiden opettajat olivat täydennyskoulutuksissa enemmän kuin peruskoulutuksen opettajat. Täydennyskoulutukseen osallistumisessa oli alueellisia ja kieliryhmittäisiä eroja: Eniten osallistuivat Itä-Suomen ja vähiten Lapin opettajat. Suomenkielisten oppilaitosten opettajat olivat koulutuksissa ruotsinkielisiä useammin.

Ammattikoulutuksen opettajat osallistuivat täydennyskoulutuksiin vähemmän, mutta työelämäjaksoille enemmän kuin edellisessä tiedonkeruussa. Vuonna 2015 työelämäjaksolla kävi 17 prosenttia opettajista, kun vuonna 2012 näin teki 5 prosenttia. Edelleen ollaan selvästi jäljessä siitä tavoitteesta, että jokainen ammattikoulutuksen opettaja kävisi kerran viidessä vuodessa työelämäjaksolla.

Opettajien osaamista kehitetään uran aikana suunnitelmallisemmin kuin ennen. Yli 40 prosentilla opettajista oli nyt henkilökohtainen koulutus- ja kehittymissuunnitelma, kun aiemmin sellainen oli vain vajaalla 15 prosentilla. Paras tilanne on ammattikoulutuksessa, jonka opettajista 60 prosentilla on suunnitelma. Suunnitelmallisuuden lisääntyminen turvaa sen, että voimavaroja käytetään tarkoituksenmukaisesti, ja parantaa mahdollisuuksia erilaisten koulutustarpeiden huomioimiseen työuran aikana.

Monissa maissa täydennyskoulutukseen osallistutaan enemmän kuin Suomessa. Myös mentorointi ja työhön perehdyttäminen on meillä huomattavasti vähäisempää.

Opettajisto ikääntyy ja naisvaltaistuu

Yli 40 prosenttia kaikista opettajista oli täyttänyt 50 vuotta. Ammattikoulutuksen ja vapaan sivistystyön opettajat olivat iäkkäämpiä kuin yleissivistävässä koulutuksessa toimivat opettajat. Yli 50-vuotiaiden osuus opettajista oli ammattikoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä 56 prosenttia, perusopetuksessa vajaat 40 prosenttia ja lukioissa 44 prosenttia.

Suomen opettajakunnan ikärakenne ei ole juurikaan muuttunut, vaikka OECD-maissa vanhempien ikäryhmien osuus oli kasvanut merkittävästi. Muissa Pohjoismaissa opettajat olivat suunnilleen saman ikäisiä kuin Suomessa.

Opetusalan henkilöstö on edelleen vahvasti naisvaltaista. Perusopetuksen opettajista naisia oli 77 prosenttia. Suhteellisesti eniten naisia oli maahanmuuttajien opettajissa ja vähiten rehtoreissa, joista naisia oli hieman alle puolet. Lukioissa naisopettajien osuus oli hieman pienempi. Yli puolet lukioiden rehtoreista oli miehiä, vaikka miesten osuus muusta opettajakunnasta oli noin 30 prosenttia. Ammattikoulutuksessa tilanne on hieman erilainen, sillä miltei puolet eli 44 prosenttia opettajista oli miehiä.

Suomessa naisten ja miesten osuudet eri koulutusasteiden opettajista noudattelevat OECD-maiden keskimääräisiä osuuksia. Tosin suomalaisissa lukiossa on enemmän naisopettajina kuin keskimäärin kansainvälisesti.

Perusopetuksen ryhmäkoot eivät ole juuri muuttuneet

Vuonna 2016 opetusryhmän koko oli perusopetuksen vuosiluokilla 1─6 keskimäärin 20 oppilasta ja luokilla 7─9 noin 16 oppilasta. Opetusryhmien koot ovat pienentyneet edellisinä tarkastelukertoina eli vuosina 2008 ja 2013. Tämä kehitys oli nyt tasaantunut perusopetuksen 1─6 vuosiluokilla, joissa yli 25 oppilaan ryhmien osuus pysyi samana ja yli 30 oppilaan ryhmien osuus kasvoi 0,2 prosenttia. Vuosiluokilla 7─9 opetusryhmäkoot ovat pienentyneet vuodesta 2008; vuoteen 2013 verrattuna vähennystä oli nyt tullut 0,6 oppilaan verran.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset luokat ovat pieniä. OECD-maista suurimmat keskimääräiset luokkakoot ovat Chilessä, Etelä-Koreassa ja Japanissa.

Tilastokeskus keräsi keväällä 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tietoa suomalaisesta opettajistosta. Vastaava tiedonkeruu tehtiin viimeksi vuonna 2013. Tiedonkeruun tulokset on koottu Opetushallituksen raporttiin Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016. Se sisältää tietoa mm. opettajien muodollisesta kelpoisuudesta opettamassaan aineessa tai alalla, opettajien täydennyskoulutuksesta ja ammattikoulutuksen opettajien työelämäjakoista, opettajiston ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä opetusryhmien koosta. Raportissa kuvataan myös suomalaisten opettajien tilannetta kansainvälisessä vertailussa. Tiedonkeruiden vastausprosentit ovat vaihdelleet eri vuosina. Vuonna 2016 vastausaste oli selkeästi aikaisempaa alhaisempi.

Perusopetuksen opettajatVuonna 2005Vuonna 2008Vuonna 2010Vuonna 2013Vuonna 2016
Tiedonkeruuseen tavoitettujen opettajien lukumäärä 44 265 41.126 39 610 39 041 27 721
Joista kelpoisia hoitamassaan tehtävässä 37 796 36 203 35 197 34 633 25 721
Kelpoisia % 85,4 88,0 88,9 88,7 94,8
Lukiokoulutuksen opettajatVuonna 2005Vuonna 2008Vuonna 2010Vuonna 2013Vuonna 2016
Tiedonkeruuseen tavoitettujen opettajien lukumäärä 7 804 7 487 7 910 8 185 5 218
Joista kelpoisia hoitamassaan tehtävässä 7 133 7 013 7 364 7 651 5 114
Kelpoisia % 91,4 93,7 93,1 93,5 98
Ammatillisen koulutuksen opettajatVuonna 2005Vuonna 2008Vuonna 2010Vuonna 2013Vuonna 2016
Tiedonkeruuseen tavoitettujen opettajien lukumäärä 14 828 14 514 15 017 9 429
Joista kelpoisia hoitamassaan tehtävässä 10 708 10 537 11 984 8 484
Kelpoisia % 72,2 72,6 79,8 90
Vapaan sivistystyön opettajatVuonna 2005Vuonna 2008Vuonna 2010Vuonna 2013Vuonna 2016
Tiedonkeruuseen tavoitettujen opettajien lukumäärä 1 630 1 467 1 572 1 420 1 119
Joista kelpoisia hoitamassaan tehtävässä 1 071 993 1 175 1 096 921
Kelpoisia % 65,7 67,7 74,7 77,2 82,3

Lähde: Tilastokeskus opettajatiedonkeruut keväällä 2005, 2008, 2010, 2013 ja 2016

Lisätietoja

Opetushallitus

  • Erityisasiantuntija Timo Kumpulainen, puh. 029 533 1109 (kirjan sisältö, toimitus)
  • Asiantuntija Riikka Koivusalo, puh. 029 533 1190 (kirjan toimitus)
  • Opetusneuvos Kristiina Volmari, puh. 029 533 1276 (kirjan sisältö)
  • Erityisasiantuntija Annika Westerholm, puh. 029 533 1221(opettajat ruotsinkielisessä koulutuksessa)
    Sähköpostiosoitteet muotoa

Opetus- ja kulttuuriministeriö

  • Opetusneuvos Armi Mikkola, puh. 029 533 0214 (opettajatarpeet, linjaukset)
  • Opetusneuvos Tommi Karjalainen, puh. 029 533 0140 (opetusryhmäkoot)
  • Ylitarkastaja Kirsi Lamberg puh. 029 533 0397 (opetusryhmäkoot)
    Sähköpostiosoitteet muotoa

Suomalaisten opettajien muodollinen kelpoisuus on jo pitkään ollut hyvällä tasolla. Vuonna 2016 kerättyjen tietojen perusteella lähes kaikki perusopetuksen rehtorit ja 95 prosenttia opettajista olivat kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Opettajien osaamista myös kehitetään aiempaa suunnitelmallisemmin, sillä henkilökohtaiset koulutus- ja kehittämissuunnitelmat ovat yleistyneet ja täydennyskoulutuksiin osallistutaan ahkerasti.

 

FacebookTwitterYouTube